Vuoden 1945 lopussa 40 Forssan Parantolan potilasta oli kokoontunut neuvonpitoon tarkoituksenaan perustaa yhdistys. Kun perustamistoimenpiteet oli saatu suoritettua, yhdistyksemme rekisteröitiin 17.2.1946 ja näin alkoi sen toiminta. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Sirpa Eskola, Helvi Patokoski, Esteri Syrjälä, Vihtori
Hietala, Antti Liukas ja Ernest Hillberg.
Ensimmäisenä vuonna jäseniä oli 60, jäsenmäärän ollessa tänä päivänä 240 jäsentä.
Yhdistys toimii Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kuntien alueella.
Yhdistystyön alkuvaiheita Parantolassa ennen rekisteröintiä
Forssassa aikoinaan vapaaherra Palmen oli kiitettävästi aikansa tasalla, kun hän vuonna 1914 rakennutti ns. Lammin harjulle kaksikerroksisen puurakennuksen keuhkotautiparantolaksi. Vuodesta 1926 parantola toimi kunnallisella pohjalla laajentuen 1930-luvulla 56-paikkaiseksi Forssan Parantolaksi. Parantolassa oli vilkasta
potilastoimintaa ja tämän innoittamana syntyi aate perustaa oma etujärjestö.
Yhdistyksemme varsinainen toiminta saikin kimmokkeen juuri parantolasta ja sieltä käsin myös alkuaikoina toimintaamme hoidettiin. Parantolassa yhdistys piti kanttiinia ja hankki mm. vuonna 1953 parantolan potilaiden käyttöön puhelimen. Keuhkotautiparantola palveli parantola-ajan jälkeen asuntolana ja purettiin 1978, kun tontille alettiin suunnitella hotellirakennusta (parantola sijainnut ent. Rantasipi hotelli, nykyisen Hotelli Meskun paikalla).
Yhdistyksen toiminnasta ja toimintakentästä
Toimintamme keskittyi aluksi tuberkuloosiin sairastuneiden etujen ajamiseen. Ajan myötä yhdistyksen toiminta on painottunut kaikkien hengityselinsairaiden etujen ajajaksi ja edunvalvontatyöhön. Jäsenistömme nykypäivän ”tuberkuloosina” ovat astma, allerginen nuha, keuhkolaajentuma, krooninen keuhkoputkien tulehdus,
pölykeuhko, asbestialtistus ja muut harvinaisemmat keuhkosairaudet sekä uniapnea.
Alkuaikoina toiminta painottui Parantolan ympärille, olihan yhdistyksemme nimi sitä perustettaessa ollut juuri Forssan Parantolan tuberkuloosipotilaitten yhdistys.
Yhdistyksemme toiminut myöhemmin nimellä
Forssan Seudun Tuberkuloosiyhdistys ry ,
Forssan Seudun Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaiset ry,
Forssan Seudun Keuhkovammayhdistys ry ja nyt toimii nimellä
Forssan Seudun Hengitysyhdistys ry.
Yhdistyksemme toimii yhtenä keskusjärjestömme Hengitysliitto Heli ry:n jäsenjärjestönä.
Yhdistyksen toiminta parantolassa keskittyi siihen, että hankittiin yhdistyksellemme varoja pitämällä kanttiinia parantolan tiloissa ja järjestämällä iltamia, tansseja sekä muuta varainhankintaa. Aikoinaan myös hallitoiminta parantolassa oli ollut vilkasta. Näistä parantolan aikaisista halleista muodostui yhdyskuntia, jossa uusi tulokaskin otettiin ”hallikunnan kansalaiseksi” tasavertaisena tulokkaana. Hallikunnan yhteishenki ”me-henki” aikaansai uskon siitä, että yksilökin on jotakin yhdessä toisten hallissa olevien kanssa. Halliyhteisöllä oli oma hallilaulu, omat säännöt ja oma lippu. Jokaiselle parantolaan tulevalle annettiin lempinimi, jota sitten käytettiin hallinimenä. Forssan parantolassa on ollut ainakin 5 hallikuntaa: Lepola, Kuusamo, Tarina, Jukola ja Sotkamo. Lisäksi on meidän päiviimme asti säilynyt kaksi hallilippua noilta ajoilta sekä useita Parantola Viesti-lehtiä.
Ehkäpä näiden hallikuntien perimmäisin tarkoitus oli se, että vaikean sairauden masentama mieliala saataisiin kohotettua ja pidettyä vireänä.
Yhdistys on alkuaikoinaan vuosittain avustanut vähävaraisia jäseniään huolto- ym. avustuksilla mm. jouluavustuksilla. Yhdistys on tukenut jäseniään lasten ja äitien lomaleirien matkakuluissa ja myöhemmin terveyslomien matkakuluissa. Yhdistys on lähettänyt tuberkuloottisten lapsia tai itse tuberkuloosia sairastavia lapsia Säkylässä järjestetyille lasten kesäleireille 1965-1970.
Parantolan toiminnan loppuessa vuoden 1966 lopussa joutui yhdistys uuden ja vaikean tilanteen eteen, toiminta kun oli tähän asti kiinteästi kytkeytynyt parantolaan. Toimintaa ja kokouksia jatkettiin vuokratiloissa ja milloin missäkin, toimistotehtävät hoidettiin lähinnä puheenjohtajan asunnolta käsin. Yhdistyksellä oli vuokrattuna 1968-1970 toimistohuone Käsityöläiskatu 17. Forssan kaupunki luovutti vuosina 1971-1976 yhdistyksen käyttöön lämpimän huoneen entisen parantolan tiloista, jota kuitenkin syrjäisen sijainnin vuoksi käytettiin lähinnä varastotilana.
Vuonna 1976 yhdistys osti Asunto Oy Lammenkulmasta pienen yksiön. Näissä tiloissa mm. naistoimikunta viikoittain kokoontui ompelukerho- ja muun toiminnan merkeissä. Myöhemmin toimitila vaihdettiin vuoden 1980 luvun lopulla.
Kartanonkatu 4 varrella olevaan As.Oy Jyvähovin yksiöön. Vuonna 1999 yhdistys vaihtoi toimitilansa Kartanonkatu 14 katutasossa olevaan n. 30 m2:n liikehuoneistoon, joka sai nimekseen Silmukulma. Silmukulman tiloissa pidettiin kokouksia ja tiistaikerho kokoontuu lähes viikoittain. Tuolloin yhdistys työllisti pitkäaikaistyöttömiä, ja näin sai pidettyä toimitilaansa avoinna myös muille asiasta kiinnostuneille.
Nykyisin Kartanonkadun liikehuoneisto katutasossa on vuokralla Hiushuone Adalla (tätä ennen oli Pyhännän Rakennustuote/Jukkatalo ja Vakuutusyhtiö Turva).
Myös viimevuosina on edunvalvonnan rooli korostetusti ollut esillä. Olemme yhtenä linkkinä olleet vaikuttamassa siihen, että paikkakunnallamme on kaikille ja erityisesti hengityselinsairauksista kärsiville, tarjolla erilaisia palveluita, joihin on mahdollista osallistua. Olemme saaneet olla mukana astma- ja allergiaa sairastavien
allergiaosaston peruskorjausprojektissa Keskustan päiväkodissa ja Viihdeuimala Vesihelmen suunnittelussa. Paikkakunnallemme on näin saatu päiväkoti ja uimala, joka kattavat myös hengityssairaiden tarpeet ja toiveet. Rakennuksen sisäilman laadun kun tiedetään vaikuttavan merkittävästi ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja työtehoon. Siksi olemme toimineet, ja pyrimme jatkossakin toimimaan, terveellisen elinympäristömme puolesta. Yhdistys on myös ollut yksi jäsenjärjestö Forssan Palvelukammari ry:ssä (Ystävänkammari), jossa on kokoonnuttu säännöllisesti. Lisäksi kokoontumista pidetään myös Yhteisötalolla.
Tänä päivänä toimintamme keskittyy vertaistukitoimintaan ja panostamme terveyttä edistävään toimintaan mm. liikuntaan. Tämän päivän ”tuberkuloosina” ovat astma ja monet muut allergisiin keuhkosairauksiin kuuluvat sairaudet. Korostetusti on myös uniapnean rooli jäsenistössämme lisääntynyt ja meillä on Liiton kouluttama kokemustoimija Erkki Leipälä (uniapnea). Aikainen uniapnean toteaminen säästää yhteiskunnan terveydenhuollon varoja, sillä hoitamaton uniapnea altistaa mm. diabetekselle ja sydänsairauksiin.
Yhdistyksen hallituksesta ja sen merkittävimmistä toimijoista
Yhdistyksemme puheenjohtajina ovat toimineet
Tarmo Mäkelä (1946-1948),
Albert Larpi (1949-1955),
Viljo Ylitalo (1956-1963),
Jussi Ruoho (1964),
Veikko Ojala (1965-1967),
Kalle Jyly (1968-1982),
Kyllikki Urpula ( 1983-1985),
Onni Toivonen (1986-1990),
Sirkka-Liisa Ilvonen (1991-1992),
Elma Kantola (1993),
Liisa Pitkänen ( 1994),
Kirsti Tamminen ( 1995-1998),
Sirkka-Liisa Ilvonen (1999-2004),
Paavo Sainio (2005-2006),
Seppo Savolainen (2006 loppuvuoden),
Sirkka-Liisa Ilvonen (2007-2012),
Jukka Haarala (2013-9.6.2014 asti) ja varapuh. johtaja Kari Syrjälä (10.6.2014-31.12.2014),
Ilvonen Sirkka-Liisa (2015-2022),
Petri Hakala 2023,
Erkki Leipälä 2024 ja
Sirkka-Liisa Ilvonen 2025-2026.
Pitkäaikaisin parantolassakin hoidettavana ollut puheenjohtaja Kalle Jyly, joka oli hoitanut myös toiminnanjohtajan tehtäviä. Hänet kutsuttiin vuonna 1984 yhdistyksemme kunniapuheenjohtajaksi.
Veteraaneista on mainittava muutamia:
Jouko Helokunnas, joka toimi 20 vuotta yhdistyksemme sihteerinä ja
Jussi Ruoho, joka kuului johtokuntaan 1950 luvun alkupuolelta aina vuoteen 1979 saakka.
Jaakko Ali-Hokka on vuodesta 1951 lukien kuulunut yhdistyksen hallitukseen, toimien sihteerinä 1968-1992. Rahastonhoitajan tehtäviä Jaakko Ali-Hokka hoiti peräti 36 vuotta.
Kyllikki Urpula on vuodesta 1972 lukien toiminut moninaisissa tehtävissä. Vuodesta 1975 naistoimikunnan vetäjänä, vuodesta 1976 kuulunut hallitukseen, ja toiminut puheenjohtajana vuosina 1983-1985, ollen yhdistystoiminnassa aina vuoteen 1993 saakka. Myös hänen on kutsuttu kunniapuheenjohtajaksi.
Kyllikki Urpula organisoi useana vappuna 1970-luvulla vapputavaran kauppaa, joiden tuloilla on rahoitettu yhdistyksemme toimintaa. Lisäksi Kyllikki Urpula on toiminut Elämä-Voittaa keräyksen kerääjänä ja sekä aktiivisena vaalikeräysten kerääjänä.
Tiistaikerhon vetäjänä toimi pitkään Eeva Rauhala.
Nykyinen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ilvonen on toiminut useissa eri tehtävissä aina vuodesta 1999, mm toimien rahastonhoitajana sekä yli 20 vuotta puheenjohtajana. Kunniajäseneksi hänet kutsuttiin v. 2024.
Varanhankinta
Varanhankintana meillä niin kuin monella muullakin vammaisjärjestöllä on Pieni ele –keräys, joka oli aiemmin nimeltään Vaalikeräys. Vaalikeräys on suoritettu koko yhdistyksen toiminnan ajan, koska se sai alkunsa jo vuonna 1907, jolloin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen.
Tänä päivänä Pieni ele perustuu 15 vammaisjärjestön väliseen yhteistoimintaan.
Myös meidän yhdistyksemme on toteuttamassa keräystä vapaaehtoisvoimin Forssan, Jokioisten, Tammelan, Ypäjän ja Urjalan kunnissa.
Meillä tänäpäivänä panostetaan paljon vertaistoimintaan, jota pystymme toteuttamaan mm. erilaisten kuntosaliryhmien ja muiden liikuntaan painottuvien asioiden tiimoilla. Liike on lääkettä myös hengityssairaille, joiden hengityslihakset tulee olla kunnossa, jotta sairauden pahenemisvaihe olisi paremmin hallittavissa.
Paljon toiminnasta jäi sanomatta, mutta työtä on tehty paljon vapaaehtoisvoimin eri tahoilla. Paljon on meillä myös työsarkaa kuitenkin edessäpäin, ja toivotammekin joukkoomme tervetulleeksi kaikki asiasta kiinnostuneet.
Sirkka-Liisa Ilvonen 17.2.2026
Tuberkuloosipotilaiden Liitosta Hengitysliitoksi
- Tuberkuloosipotilaiden Liitto 1941
- Tuberkuloosiliitto 1946
- Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liitto 1969
- Keuhkovammaliitto 1975
- Hengitysliitto Heli 2000
- Hengitysliitto 2012
Yhdistyksen nimen muutokset
- Forssan Parantolan Tuberkuloosipotilaitten yhdistys r.y. 17.2.1946-16.2.1950
- Forssan Seudun Tuberkuloosiyhdistys r.y. 17.2.1950-13.9.1970
- Forssan Seudun Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaiset r.y. 14.9.1970-23.1.1977
- Forssan Seudun Keuhkovammayhdistys r.y. 24.1.1977-28.2.2001
- Forssan Seudun Hengitysyhdistys ry 1.3.2001
”Kuusamon tasavallan” säännöt.
I
Halliin on saavuttava täsmällisesti kellon soitua. Myöhästymisestä seuraa rangaistus
II
Jokainen kansalainen, joka on poissa hallista ilman laillista syytä (esim. sairaus) saa rangaistuksen.
III
Jokaista, joka nostaa päänsä pukista, ennenkuin hallikello on soinut on myös rangaistava.
IV
Hallissa ollessa ei saa puhein eikä lauluin loukata kenenkään henkilöllisyyttä. Loukkauksesta seuraa rangaistus.
V
Terveisten huutaminen yksinään kielletään myös ankarasti.
VI
Kaikki rangaistukset pohditaan yhdessä tarpeen vaatiessa.
VII Kumottu.
Kun uusi tulokas tulee halliin, on hän yhden viikon ajan ristimisestä lukien monnittarena, minkä jälkeen hänet vihitään kansalaiseksi.
VIII Kumottu.
Monnittarelta on lumputus ehdottomasti kielletty, hänellä ei ole äänioikeutta vaaleissa, eikä sananvaltaa virallisissa asioissa. Hänen on mukisematta alistuttava presidentin, ministerien sekä kansalaisten käskettäväksi.
IX
Viralliset asiat käsitellään istunnoissa tiistaina ja perjantaina aamuhallin aikana, jolloin kaikkien on, mikäli mahdollista oltava saapuvilla.
X
Tasavallan virkanaiset:
Presidentti, jolla on ylin johto. Hän toimii puheenjohtajana virallisissa istunnoissa. Presidentillä on äänestyksessä kaksi ääntä.
Sisäministeri huolehtii tasavallan sisäisestä järjestyksestä.
Ulkoministeri hoitaa diplomaattiset suhteet ulkovaltoihin.
Lumputusministeri hoitaa kansalaisten sydämen asiat.
Adjutantti hoitaa lipun, sekä kaikki juoksevat asiat
Musiikkiministeri huolehtii musiikista.
Valtiosihteeri pitää pöytäkirjaa tasavallan virallisista tapahtumista
XI
Uusia virkoja voidaan perustaa tarpeen vaatiessa.
XII
Vaaleissa käytetään lippuäänestystä, mutta muut sisäiset asiat ratkaistaan huutoäänestyksellä, ollen päätös lainvoimainen, jos yli puolet kansalaisista on saapuvilla. Tällöin on poissaolevien tyydyttävä läsnäolevien päätökseen.
X jatkoa
Lääkintäneuvos, jonka tehtäviin kuuluu kansattarien henkinen ja ruumiillinen terveydenhoito.