Elintavat vaikuttavat uniapneaan – ja riskiin sairastua siihen

Hengitysliiton tekemän selvityksen mukaan elintapojen vaikutuksia ei vielä yleisesti ymmärretä sairauden omahoidon olennaisena osana, eikä siihen ole tarjolla riittävästi tukea.

Hengitysliitto selvitti vuoden 2024 kuulemisviikon kyselyssään uniapneaa sairastavien kokemuksia saatavilla olevasta hoidosta ja omahoidosta. Kysymyksiin oli mahdollista vastata liiton verkkosivuilla 12.–16.2. Selvitykseen vastasi eri puolilta Suomea 713 henkilöä, joista 80 % oli naisia. Vastaajien ikä vaihteli alle 50-vuotiaista (24 %), 51–60-vuotiaisiin (28 %), 61–70-vuotiaisiin (37 %) ja 71–80-vuotiaisiin (11 %). Vastaajista ainoastaan 30 % ilmoitti olevansa Hengitysliiton jäsen. Alustavia määrällisiä tuloksia on jo saatavilla, tulokset täsmentyvät ja täydentyvät laadullisilla tuloksilla ennen kesää.  

– Olemme iloisia osallistujien runsaasta määrästä. Jostain syystä naiset innostuivat juuri tästä kyselystä, vaikka uniapneaan miehet sairastuvat yleisesti ottaen naisia enemmän. Sukupuolen vaikutusta tutkimustuloksiin ei voi vielä arvioida, järjestöjohtaja Mervi Puolanne kommentoi.  

Vastaajajoukossa ei ollut suuria eroja sen suhteen, oliko heillä tuore, alle vuoden takainen diagnoosi vai olivatko he sairastaneet uniapneaa pidempään. Lievää uniapneaa ilmoitti sairastavansa 8 %, keskivaikeaa 46 % ja vaikeaa uniapneaa 43 %, CPAP-laitteen käytöstä ilmoittivat kuitenkin lähes kaikki (97 %). Terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi koki 46 %, keskinkertaiseksi 37 % ja melko huonoksi tai huonoksi 17 % vastaajista. Ainoastaan 16 %:lla ei ollut muita pitkäaikaissairauksia.  

– Vastaajat kertoivat, ettei ainakaan toistaiseksi hyvinvointialueiden perustaminen ollut muuttanut heidän uniapneansa hoitoa tai sen seurantaa, Puolanne kertoo.   

– Oma huomioni kiinnittyi siihen, että 45 % vastaajista kertoi, ettei ollut saanut ohjeita uniapnean seurannan suhteen. Myös sairastuneille tarkoitetuista ensitietopäivistä ja vastaavista tilaisuuksista oli 42 % jäänyt ilman tietoa ja kutsua, hän jatkaa. 

Uniapneaa sairastavalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa elintavoillaan omaan hyvinvointiinsa. Jos uniapnean pääaiheuttaja on ylipaino, laihduttaminen voi lieventää oireita huomattavasti. Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää elintapojen muuttaminen. Keinoista tärkeimpiä ovat painonhallinta, liikunta, savuttomuus ja nenän tukkoisuuden hoito.  

– Alustavien tulosten perusteella vastauksissa näyttää terveydenhoidon osalta korostuvan keskittyminen laitehoitoon ja se on tietysti tärkeää. Vastaajat kertoivat, etteivät olleet saaneet riittävästi ohjeita liikunnasta (71 %), painonhallinnasta (68 %) tai liitännäissairauksista (68 %). On huolestuttavaa, jos sairastavat eivät heti alusta asti saa tietoa elintapojen merkityksestä omahoidossa, Puolanne muistuttaa.   

Kansallista uniapneapäivää vietetään 20.3.2024. Silloin Hengitysliitto järjestää kaikille avoimen Uniapnealaitteiden maskit -webinaarin. Webinaarin tiimoilta paikalliset hengitysyhdistykset järjestävät omia etäkatsomoitaan. Tarkemmat tiedot sekä listan etäkatsomoista löydät Hengitysliiton tapahtumakalenterista.

Hengitysliitto on julkaissut suositusta Uniapnea-oppaasta 5. päivitetyn painoksen. Oppaaseen voi tutustua verkossa.