Olet täällä

Lääkehoidon päivä 13.3.2019-2

(Proviisori Mika Isomäki, Tikkurilan uusi apteekki)

 

Kalium:

 

Sopiva kaliumpitoisuus elimistön nesteissä on välttämätön solujen normaalille toiminnalle. Kaliumia on elimistössä pääasiassa solujen sisällä. Veriplasmassa kaliumin määrä on aika vähäinen (0,15 g litrassa), mutta sen merkitys ihmisen koko aineenvaihdunnalle on suuri.

 

Laboratoriossa mitattu kaliumpitoisuus ilmoitetaan millimooleissa litraa kohden (mmol/l). Viitearvot ("normaaliarvot") ovat 3,3–4,9 mmol/l (eri laboratorioilla viitearvot voivat hieman vaihdella). Elimistö pyrkii säätelyn avulla pitämään veren kaliumarvon normaaleissa rajoissa. Tärkein säätelijä on munuainen, joka tarvittaessa vähentää tai lisää kaliumin erittymistä virtsaan.

Jos veriplasman kaliumpitoisuus on alle 3,3 mmol/l, se on liian pieni. Tilaa kutsutaan hypokalemiaksi. Hypokalemia on vaikea, kun kaliumarvo on alle 3,0 mmol/l.

Syyt

Ihmisen ravinnossa on aina runsaasti kaliumia, joten edes yksipuoliset ruokailutottumukset eivät yksinään johda liian vähäiseen kaliumin saantiin. Ainoastaan vaikeassa aliravitsemuksessa, esimerkiksi anoreksiassa, hypokalemia voi syntyä liian alhaisesta saannista.

Hypokalemian syynä on yleensä aina lisääntynyt kaliumin menetys elimistöstä. Yleisin hypokalemian syy on nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien käyttö. Lääkkeen vaikutuksesta kaliumsuolaa poistuu tavallista enemmän virtsaan. Kaliumia voidaan menettää myös runsaiden oksennusten ja ripuliulosteiden yhteydessä.

Jos potilas saa sairaalassa suonen sisäistä nestehoitoa, hänelle kehittyy kaliumin puute, elleivät annetut nesteet sisällä riittävästi kaliumia. Nestehoitopotilaan kaliumarvoja seurataan säännöllisesti ja nesteiden kaliummääriä säädellään niiden mukaan.

Oireet

Lievä hypokalemia ei yleensä aiheuta oireita mutta saattaa altistaa sydämen rytmihäiriöille. Vaikea hypokalemia on vaarallinen tila. Siihen liittyy voimattomuutta, lihasheikkoutta ja ummetusta sekä sydämen rytmihäiriöitä.

Hoito

Veren pienen kaliumpitoisuuden syy pitää aina selvittää. Tarvittaessa syyn selvittämiseksi tehdään erityisiä veri- ja virtsatutkimuksia: mitataan myös muiden veren suolojen pitoisuuksia, kaliumin erittyminen virtsaan ja tarvittaessa lisämunuaishormonien määrä veressä.

Lievää hypokalemiaa hoidetaan kaliumtableteilla, jotka sisältävät kaliumkloridia. Käytetty annos on yleensä 2–4 grammaa päivässä. Vaikeaa hypokalemiaa hoidetaan sairaalassa antamalla kaliumliuosta suoraan laskimoon.

Hoidossa pyritään aina poistamaan tai hoitamaan hypokalemian aiheuttanut syy.

Ehkäisy

Nesteenpoistolääkkeitä (diureetteja) käytettäessä kaliumin puutetta voidaan ehkäistä käyttämällä samaan aikaan kaliumtabletteja. Toinen mahdollisuus on käyttää nesteenpoistolääkkeitä, joihin on lisätty kaliumia säästäviä aineosia (triamtereeni tai amiloridi). Näitä lääkkeitä kutsutaan kaliumia säästäviksi diureeteiksi.

Runsas lakritsin ja salmiakkien käyttö aiheuttaa joillekin henkilöille hypokalemiaa.

Lähde:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00857

Natrium:

•Viitearvot: 137–145 mmol/l (millimoolia litrassa)

Natrium on tärkeimpiä elimistön nesteiden suoloja. Sopiva veren ja muiden nesteiden natriumpitoisuus on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.

Ruoan ja juoman mukana nautittu natrium ei vaikuta seerumin natriumin määrään käytännössä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että munuaiset säätelevät erittäin tehokkaasti veren natriumin väkevyyttä. Jos nautimme suolaista ruokaa, liika natrium erittyy välittömästi virtsaan. Kun saamme vähän natriumia, sen erittyminen virtsaan vähenee. Näin elimistö pyrkii pitämään toiminnan kannalta sopivan natriumin väkevyyden veressä. Seerumin natriumarvon avulla ei siis voida arvioida nautitun suolan määrää.

Sen sijaan elimistön "vesitalous" vaikuttaa suuresti seerumin natriumin väkevyyteen. Otetaan esimerkiksi litra liuosta, jossa on 1 % natriumia. Jos lisäämme siihen yhden desilitran vettä, natriumin väkevyys on enää 0,9 % eli liuos laimenee kymmenen prosenttia. Jos teemme päinvastoin eli poistamme litrasta natriumliuosta desilitran vettä, liuos väkevöityy. Saadaan 1,1-prosenttinen natriumliuos.

Pieneen natriumarvoon (hyponatremiaan) on periaatteessa kaksi syytä. Jotkin sairaudet aiheuttavat ihmisen vesitaloutta säätelevän vesihormonin eli vasopressiinin toiminnan häiriöitä, minkä seurauksena veriplasma laimenee liiaksi. Myös tietyt lääkkeet voivat joskus aiheuttaa vastaavan häiriön. Tilanne on sama kuin edellä kuvatussa esimerkissä, jossa liuokseen oli lisätty vettä. Liikaa juomalla voidaan myös saada aikaan vaarallisen matala natriumtaso. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla lievä hyponatremia on yleistä, eikä sitä pidä yrittää korjata lisäsuolaa tai keittosuolatabletteja nauttimalla. Se johtaa turvotuksiin ja paheneviin vajaatoimintaoireisiin. Toinen perussyy pienentyneeseen natriumarvoon on natriumin menetys, jota aiheuttaa esimerkiksi pitkään jatkunut oksentelu tai ripuli.

Pieni natriumin pitoisuus altistaa sydämen rytmihäiriöille ja aiheuttaa voimattomuutta. «Veren suolapitoisuuksien muutoksia» Kovin pieni pitoisuus (alle 120 mmol/l) voi johtaa kouristuksiin ja tajunnan häiriöihin.

Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03061

Nitrosuihkeen ottaminen:

2. Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Dinit-suusumutetta

Älä käytä Dinit-suusumutetta

  • jos olet allerginen isosorbididinitraatille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6)
  • jos käytät samanaikaisesti erektiohäiriöiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, kuten sildenafiilia (Viagra®), tadalafiilia (CialisTM) tai vardenafiilia (Levitra®), sillä yhdessä Dinit-suusumutteen kanssa käytettynä niillä on vaarallisen voimakas verenpainetta alentava vaikutus ja siksi näiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on ehdottomasti kielletty
  • jos sinulla on ahtauttava eli konstriktiivinen sydänpussitulehdus
  • jos sinulla on sydäntamponaatio (hengenvaarallinen tila, jossa sydänpussiin kertynyt neste estää sydämen toimintaa)
  • jos sinulla on aivoverenvuoto
  • jos sinulla on nestevajaus
  • jos sinulla on sokki (oireena voimakas heikotus, jopa tajuttomuus, koska elimistön verenkierto on romahtanut)
  • jos sinulla on matala verenpaine.

Varoitukset ja varotoimet

  • Neuvottele lääkärin kanssa ennen lääkkeen käyttöä, jos sinulla on
    • sydämen vajaatoiminta
    • luonnostaan matala verenpaine
    • tiettyjä sydämen läppävikoja (aortta- tai hiippaläpän ahtauma tai hiippaläpän prolapsi)
    • tietynlainen sydänlihassairaus (obstruktiivinen kardiomyopatia)
    • keuhkosydänsairaus (cor pulmonale)
    • aivoverenkiertohäiriöitä
    • pystyyn noustessa ilmaantuvaa verenpaineen laskua eli ortostaattista hypotensiota
    • taipumusta veren vähähappisuuteen eli hypoksemiaan
    • vaikea anemia.

Jos käytät Dinit-suusumutetta ensimmäistä kertaa, asetu istumaan tai muutoin lepoon, sillä lääkkeen verisuonia laajentava vaikutus voi alentaa verenpainetta ja tällä tavoin aiheuttaa seisovalle ihmiselle huimausta tai eräissä tapauksissa jopa pyörtymisen.

Nitraatit saattavat nostaa kallonsisäistä painetta ja silmänpainetautia (glaukoomaa) sairastavilla potilailla silmänpainetta.

Varo valmisteen joutumista silmiin tai kosketuksiin piilolinssien kanssa.

Muut lääkevalmisteet ja Dinit-suusumute

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät, olet äskettäin käyttänyt tai saatat joutua käyttämään muita lääkkeitä.

Joidenkin lääkkeiden tai Dinit-suusumutteen teho voi muuttua tai voit saada haittavaikutuksia, jos käytät lääkkeitä samanaikaisesti. Seuraavien lääkkeiden samanaikainen käyttö Dinit-suusumutteen kanssa voi voimistaa sen verenpainetta alentavaa vaikutusta:

- verenpainelääkkeet
- muut verenpainetta alentavat tai verisuonia laajentavat lääkkeet (trisykliset masennuslääkkeet, erektiohäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet kuten sildenafiili, tadalafiili tai vardenafiili).

Migreenin ehkäisyyn ja pystyyn noustessa ilmaantuvan verenpaineen laskun eli ortostaattisen hypotension hoitoon käytettävän dihydroergotamiinin ja Dinit-suusumutteen samanaikainen käyttö voi aiheuttaa verenpaineen nousua.

Dinit alkoholin kanssa

Alkoholin samanaikainen käyttö Dinit-suusumutteen kanssa voi voimistaa sen verenpainetta alentavaa vaikutusta.

Lähde: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=2305&i=TAKEDA_DINIT

DINIT = Pitkävaikutteinen nitrosuihke, sisältää isosorbididinitraattia.

Alvesco:

1. Mitä Alvesco on ja mihin sitä käytetään

Mitä Alvesco on
Alvesco on kirkas ja väritön aerosolisumute, jota sinun on tarkoitus hengittää suun kautta sisään keuhkoihisi. Se on ehkäisevä lääke (kortikosteroidi), jota on käytettävä päivittäin. Se aktivoituu vasta, kun se on hengitetty keuhkoihin.

Tämän lääkkeen vaikuttava aine on siklesonidi. (Apuaineet, ks. kohta 6.)

Mihin Alvescoa käytetään
Tätä lääkettä käytetään aikuisten ja nuorten (vähintään 12-vuotiaiden) kroonisen astman hallintaan.

Se auttaa sinua hengittämään helpommin vähentämällä astmasi oireita ja astmakohtausten esiintyvyyttä. Koska suojavaikutus muodostuu ajan kanssa, tätä lääkettä on käytettävä päivittäin, vaikka tuntisitkin vointisi hyväksi.

Tämä lääke ei sovi käytettäväksi akuutin hengenahdistuskohtauksen yhteydessä. Käytä sellaisen kohtauksen nopeaan lievitykseen ainoastaan erillistä kohtausinhalaattoria.

2. Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Alvesco-valmistetta

Älä käytä Alvescoa
jos olet allerginen (yliherkkä) siklesonidille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).

Ole erityisen varovainen Alvescon suhteen

Ennen kuin aloitat hoidon, kerro lääkärillesi, jos

  • olet aiemmin saanut lääkitystä tai saat parhaillaan lääkitystä keuhkotuberkuloosiin tai sieni-, virus- tai bakteeri-infektioon.

Tarkista lääkäriltäsi, mikäli olet epävarma. On tärkeää varmistua siitä, että Alvesco on oikea lääke sinulle.

Ota Alvesco-hoidon aikana välittömästi yhteyttä lääkäriisi, jos

  • hengityksesi vaikeutuu ja oireesi, kuten yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, puristava tunne rinnassa, lisääntyvät äänet (rahina) tai muut hengitysteiden ahtauman oireet, pahenevat
    (Käytä kohtausinhalaattoria, joka normaalisti lievittää nopeasti.)
  • heräät öisin oireidesi takia
  • kohtausinhalaattorisi ei lievitä oireitasi.

Lääkärisi päättää lisätoimenpiteistä.

Muut lääkevalmisteet ja Alvesco
Kerro lääkärillesi ennen Alvescon käyttöä, mikäli sinua hoidetaan parhaillaan sieni- tai virustulehduksen vuoksi lääkkeellä, joka sisältää

  • ketokonatsolia
  • itrakonatsolia
  • ritonaviiria
  • nelfinaviiria.

Ne saattavat tehostaa Alvescon vaikutusta niin, että haittavaikutusten todennäköisyyttä ei voida kokonaan sulkea pois.

Kerro lääkärillesi tai apteekkiin, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt muita lääkkeitä, myös lääkkeitä, joita lääkäri ei ole määrännyt.

Tämän lääkkeen käyttö ruuan ja juoman kanssa
Alvescoa sekä ruokaa ja juomaa voi käyttää toisistaan riippumatta.

Jos hengityksesi alkaa vinkua tai tunnet puristavaa tunnetta rinnassasi Alvesco-inhalaattorin käytön jälkeen,

  • älä ota enempää suihkeita.
  • käytä kohtausinhalaattoria hengityksen helpottamiseksi.
  • ota välittömästi yhteyttä lääkäriisi.

Lääkärisi saattaa suositella tilanjatkeen käyttöä, jos inhalaattorin käyttö tuntuu vaikealta. AeroChamberTM Plus on Alvesco-inhalaattoriin sopiva tilanjatke. Jos käytössäsi on AeroChamber PlusTM laite, noudata sen mukana seuraavia ohjeita. Lääkärisi tai apteekkihenkilökunta voi neuvoa sinua laitteen käytössä.

Vaikuttava aine

siklesonidi

Käyttötarkoitus

Astman hoito aikuisilla ja vähintään 12-vuotiailla nuorilla.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Yleensä otetaan yksi inhalaattorin painalluksessa päivässä.

Lääkkeen ottaminen:

Lääkkeen ottamistekniikka tulee opetella hyvin, koska tällöin lääkkeestä saa parhaan hyödyn. Annostelulaitetta ei tarvitse ravistella. Jos inhalaattori on uusi tai sitä ei ole käytetty vähintään viikkoon, vapautetaan aluksi kolme suihketta ilmaan. Lääkkeen ottamisen aikana tulisi mieluiten istua tai seistä, ja inhalaattori tulee pitää pystyasennossa peukalo suukappaleen pohjaa vasten.

Inhalaattorin suukappaleen suojus poistetaan, inhalaattori viedään suuhun, huulet suljetaan ympäri ja sen jälkeen hengitetään sisään hitaasti ja syvään. Sisäänhengityksen aikana inhalaattorin päätä tulee painaa alas. Sen jälkeen poistetaan inhalaattori suusta ja pidätetään henkeä noin 10 sekuntia tai niin kauan kuin tuntuu miellyttävältä. Inhalaattoriin ei pidä hengittää. Lopuksi hengitetään ulos hitaasti ja asetetaan suukappaleen suojus paikalleen.

Suukappale tulee puhdistaa kuivalla paperipyyhkeellä tai kankaalla viikoittain. Inhalaattoria ei saa pestä eikä upottaa veteen.

Jos käytät enemmän Alvescoa kuin sinun pitäisi
On tärkeää, että otat annoksen lääkärin ohjeen mukaan. Älä suurenna tai pienennä annosta kysymättä ensin neuvoa hoitohenkilökunnalta.
Mitään erityistä hoitoa ei tarvita, jos olet käyttänyt liikaa Alvescoa, mutta sinun tulisi ilmoittaa asiasta lääkärillesi. Jos korkeita annoksia käytetään pitkään, lisämunuaisen vajaatoiminta on mahdollinen. Lisämunuaistoiminnan seuranta saattaa olla tarpeen.

Jos unohdat käyttää Alvescoa
Jos olet unohtanut käyttää Alvescoa, ota seuraava annos ajallaan. Älä kaksinkertaista suihkeiden määrää korvataksesi unohtamasi kerta-annosta.

Jos lopetat Alvescon käytön
Älä lopeta Alvesco-inhalaattorin käyttöä, vaikka olosi tuntuisikin paremmalta.

Lääke sisältää pienen määrän vedetöntä etyylialkoholia, jota käytetään ponneaineena oikeanlaisen annoksen aikaansaamiseksi. Vaikuttava aine siklesonidi on kortikosteroideihin kuuluva keuhkoputkien tulehdusta lievittävä lääkeaine.

Lähde: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=5774

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=far00792&p_...