Olet täällä

Ensihoitajan info vertatistukiryhmässä

1. Kuinka kauan kannattaa odottaa ennen kuin ottaa yhteyttä hälytyskeskukseen, miten osaan arvioida oman tilanteen?

Jos hengitysvaikeus on selkeästi pahentunut ja kokoajan on normaalia selkeästi vaikeampi hengittää ja kun kotilääkityksistä huolimatta hengitys on vaikeaa.

2. Saattaja mukaan, vai kannattaako jäädä kotiin odottamaan?

Saattajaa ei kannata ottaa mukaan sairaalaan, odottavan aika on pitkä eikä siellä välttämättä ja todennäköisesti pääse potilashuoneeseen. Laboratoriovastauksissa menee ainakin pari tuntia plus muut tutkimukset.

3. Milloin tilataan taksi?

Silloin kun oma hengitys on riittävä eli ei tarvitse lisähappea tai ambulanssin lääkitystä, kun omilla lääkkeillä pärjää ja pystyy kävelemään/siirtymään ilman hengitysvaikeuden pahentumista taksiin. Aina ensisijainen kulkuneuvo on taksi, vasta henkeä uhkaavissa tilanteissa 112 ja ambulanssi

4. Milloin voi tulla omalla autolla sairaalaan?

Jos pystyy ajamaan autoa, on todennäköistä, ettei ole sairaalahoidon tarpeessa, vaan silloin voi odottaa oman terveysaseman aukeamista. Eli, jos on hengitysvaikeuksia, mennään taksilla sairaalaan. Riski ajaa autoa on suuri silloin kun on hengitysvaikeuksia.

5. Harvinaiset lääkkeet, pitääkö ottaa mukaan?

Aina sairaalaan kannattaa ottaa mukaan omat hengityslääkkeet, silmätipat ja harvinaiset lääkkeet.

6. Kuinka paljon kannattaa lääkitä itseään ennen kuin ottaa yhteyttä hälytyskeskukseen?

Aina kannattaa ottaa omia lääkkeitä maksimi annostus, sitä varten lääkäri on ne määrännyt. Ei soittoa 112:eenn  ennen kuin kotilääkkeet on kaikki kokeiltu.

7. Miten lääkitään ambulanssissa?

Ambulanssissa on CPAP-laite, inhaloitavina lääkkeinä Ipramol ja Adrenaliini, Solumedrov iv, happi, Dinit Adrenaliini iv.

8. Mitä hoitoa annetaan kotona?

Samoja lääkkeitä voidaan antaa kotona, paitsi jos CPAP-hoitoa tarvitaan, niin se annetaan sairaalassa.

9. Kuka päättää mitä hoitoa annetaan sairaalassa ja milloin pitää siirtyä sairaalaan?

Vointi ratkaisee. Yleensä potilas on paras asiantuntija ja tunnistaa oman tilanteensa. Tietysti, jos ensihoito katsoo, ettei potilas kykene omiin päätöksiin, niin silloin ensihoito tekee päätökset. Viimekädessä ensihoidon lääkäriä voidaan konsultoida.

10. Pitääkö olla mukana lääkelista?

Se olisi hyvä, ei pakko. Kannattaa ottaa vaikka lompakkoon kopio lääkärin tekemästä lääkelistasta, auttaa myös hätätilanteissa.

11. Jos joutuu yövaatteissa lähtemään sairaalaan, mistä vaatteet kotiutumiseen?

Jos kukaan omainen ei voi tuoda sairaalaan, niin voi kotiutua sairaalavaatteissa.  Yleensähän sairaalasta kotiudutaan taksilla, niin se on ihan ok. sairaalavaatteillakin.

12. Entä jos oksentaa /virtsaa omat vaatteet?

Sairaalavaatteissa kotiin ja sitten kotona pesee itse likaantuneet vaatteet.

13. Pitääkö kotona olla valmiuspaketti yksinäisellä ihmisellä?

Ei tarvitse. Jos on hätätilanne, niin kukaan ei sitä edes ota kiireessä mukaan. 

14. Pitääkö ottaa CPAP-laite mukaan silloin, jos joutuu osastolle

Mukaan, sairaalassa ei ole lainalaitteita.

15. Kuka ilmoittaa kotiin esim. kriisitilanteessa?

Hoitaja/lääkäri ilmoittaa omaisille, jos on kriittinen tilanne ja potilas on antanut luvan. 

Esim. jos Ville on sairaalassa, eikä vielä kotiudu potilas soittaa itse.

16. Kuka tekee diagnoosin silloin kun on kyse esim. sydänperäinen sairaus tai verisuonitukos?

Lääkäri ei tule kotiin tekemään mitään diagnoosia. Diagnoosit tarvitsevat lähes aina verikokeita tai kuvantamisia, joten diagnoosit tehdään sairaalassa. Kotona ensihoito tekee vain ja ainoastaan hoidontarpeen arviointia ja toimii sen mukaisesti.

17. Keneen voi ottaa yhteyttä päivystyksessä, kuinka usein voi kysellä vointeja

Kaikissa sairaaloissa on info/neuvontanumero, josta yhdistetään potilasta hoitavalle huonehoitajalle. Hoitaja kertoo, mikäli potilas ei ole kieltänyt tietojen antoa, tilanteen. Heti kun mahdollista, niin potilas itse infoaa omaisia. Kerran päivässä soitto riittää ja soittaja infoaa sitten muita omaisia. Kaikki eivät saa soittaa sairaalaan. Hoitajien aika ei riitä vastaamaan kaikkien omaisten soittoihin useaan kertaan päivässä.

18. Missä tapauksessa päivystys ottaa yhteyttä yhteyshenkilöön, joka ei tiedä, että potilas on joutunut sairaalaan?

Vain siinä tapauksessa, että tarvitaan lisätietoa tai ilmoitetaan kriittisestä tilanteesta tai kotiutumisesta. Päivystys ei ole se yksikkö, joka etsii omaisia tai yhteyshenkilöitä ilman pätevää syytä.

19. Milloin voi käyttää sosiaalihoitajaa apuna?

Mikäli sairaalajakso pitkittyy ja on tulossa isoja sairaalalaskuja ja jos toimeentulotukiasia osastojaksolla mietityttää. Sairaaloissa on paljon erilaisia toimintatapoja, kannattaa kysellä, jos rahahuolet jakson aikana huolettaa.

20. Pitääkö olla rahaa tai pankkikortti sairaalassa mukana kotiutumista varten?

Hyvähän se on, että taksiraha 25 euroa on mukana, tai kortti. Taksiraha voi olla kotonakin odottamassa. Tarvittaessa voidaan tilata Kela-taksi, jonka maksu toimii laskutuksella.

 

Katri Nurmola, perustason ensihoitaja