Olet täällä

Matkamuistoja ostosmatkalta

Tarja Räsänen | Julkaistu 22.6.2015 11:15

Paratiisia etsimässä

Eikö olekin kummallista: asumme ruuhka-Suomessa ympärillämme lukuisia kaupallisia palveluita, mutta niin vain tekee mieli löytää aina vain parempia ostosparatiiseja. Ja sellaisia lähti bussilastillinen porukkaa etsimään Hämeen puolelta kauniina huhtikuisena lauantaina. Naapuriyhdistyksenkin jäsenistöä poimittiin kyytiin ja sitten reitti Tikkurila-Korso- Kerava-Hyrylä jatkui eteenpäin Lahden suuntaan. Sisäpiirin vitsinä tähän pitänee mainita, että itse olin taaskin matkalla ”muina naisina”; yhdistyksemme ”emo” Marita on näes saanut päähänsä vaihtaa minun nimeni, kun reissaamme bussilla jonnekin... Nyt sain etunimeksi Päivin ja sitä koetin sitten kitkeä matkaseuralaisten mielistä pois ja takoa heidän päähänsä oikeaa nimeäni samalla kun jaoin heille matkaohjelman ja lounaslipukkeet.

Vakiokuskimme Leo oli omilla reissuillaan, joten punaisen Reissu-Leon rattiin hän oli valinnut kuulemma nuoremman ja komeamman kuskin – no kyllähän Karvosen Pasi kai nuo kriteerit täytti... vai mitä tytöt? Pasilla oli apukuskina mukana poikansa seuraa pitämässä. Ja kai vahtimassa ettei naisväki häiritse kuskia liikaa...?

Ensimmäinen kohteemme oli Luhdan Outlet myymälä Lahden Renkomäessä. Luhdan pääkonttorin torni näkyy hyvin moottoritielle, mutta tuonne konttorin yhteydessä olevan myymälän pihaan ajaminen ei käynytkään ihan kädenkäänteessä, kun navigaattori neuvoi omiaan. Eikä tuonkokoinen bussikaan ihan hetkessä käänny ympäri, jos ajetaan harhaan... Aikanaan kuitenkin osuttiin perille ja sitten koettiinkin pettymys: tornin yläkerran kahvila eri ollutkaan avoinna yleisölle. Ja me kun olisimme niin mielellämme tankanneet vähän aamiaista ja katselleet Lahden näköaloja! Mutta ei siinä sitten muu auttanut, kun alkaa suorittaa sitä, mitä varten sinne oltiin tultu - eli shoppailua. Kaikki Luhdan brändituotteet olivat edustettuina ja melko pian monet löysivätkin itselleen sopivaa koeteltavaa tai ainakin katseltavaa. Vaaterekkien ja hyllystöjen lomassa oli esillä myös Luhdan historiasta kertovia vaatteita, kuvia ja työvälineitä. Omaan kassiini sattui vain pari pyyhettä, mutta olihan retki vasta alussa.

Sitten jatkoimme matkaa kohti Orimattilaa, kohteenamme Megamyynti Areena. Sattuu muuten olemaan nimensä mukainen: valtavan kokoinen ja paljon tavaraa, Suomen suurin outlet-myymälä. Ja pääasiassa halvalla, joten eikös se jo täytä paratiisin kriteereitä? Vilénin Sulokin voisi innostua...:) Ensitöiksemme menimme kahvilaan sille kaivatulle välipalalle ja kylläpä se maistuikin. Ja sitten jakaannuttiin taas metsästämään löytöjä. Aluksi innostuin Maritan kanssa penkomaan kirjoja, löytyi mm. askarteluoppaita pilkkahintaan. Vaatetusosastolla Raili löysi useammankin kokeilemisen arvoisen mekon, Leena ja Arja taasen täsmälleen samanlaiset neuletunikat. Itsekin kokeilin sellaista, mutta ei ollut ihan ”miumaumukkaa”. Mutta pian löytyi sopiva paita ja sitten ihanan paljon kaikenlaista talous- ja siivousrompetta toooosi halvalla ja siitä tulikin kassi äkkiä täyteen, Maritalla ja monella muullakin jopa useampi.

Seuraavaksi suunnattiin jo lounaalle, kohteena Kehräämön kahvila Orimattilan ostos- ja viihdekeskus Kehräämössä, entisessä villatehtaassa. Kahvila oli mainostanut etukäteen, ettei sieltä ole kukaan lähtenyt nälkäisenä, eikä niin käynyt meidänkään kohdallamme. Noutopöydässä oli tarjolla broilerin sisäfileetä ja possun ulkofileetä kastikkeineen ja muine lisukkeineen, runsas salaattivalikoima, ruokajuomat, leivät, jälkiruokavanukkaat tai kiisselit ja vielä kaiken päälle kahvit – huh! Todella maittavaa ja voi kun me syötiin! Kahvila tuntuu olevan todella suosittu, koska samaan aikaan sinne tuli myös muita seurueita ja istumapaikat olivat hetkellisesti jopa vähissä. Mutta en toisaalta ihmettele, sillä saman tason lounasruokalaa saa todella etsiä.

Syönnin jälkeen vyöryimme sulattelemaan ateriaamme alakertaan Maria Drockilan kynttilämyymälään. Siellä oli myynnissä kaikenvärisiä ja -muotoisia kynttilöitä, joita valmistetaan käsityönä kynttiläpajassa. Myytävät tuotteet oli tosi kauniisti aseteltu samansävyisten pöytäkattausten yhteyteen, esim. erisävyisiä kesäkattausasetelmia, pääsiäisasetelmia ja yhdessä sopessa oli ainainen joulu - ja kellarissa ihanan tunnelmallinen kynttilätaidenäyttely, joka oli täynnä palavia kynttilöitä. Muutama asiakas onnistui myös hankkimaan uniikit lahjatuotteet henkilökohtaisilla tervehdyksillä kirjailtuina.

Ja sitten matka jatkui taas. Viimeinen kohteemme oli taas Lahden puolella, Kärkkäisen suurtavaratalo Renkomäessä. Ja taaskin oli kyseessä tosi iso shoppailukohde; kymmeniätuhansia neliöitä, pukeutumiseen varattu puoli hehtaaria ja parikymmentä muuta osastoa pengottavaksi, julmetun pitkät käytävät... Johan siinä pieni ihminen eksyy – tai vähän tämmöinen isompikin... Niinpä lyöttäydyin Marjatan kaveriksi ja sitten seikkailimme kahdestaan eri osastoja läpi. Satuin löytämään tosi mukavat sandaalilenkkarit ja hienon käsilaukun ja vielä vähän lahjatavaraa. Aikataulu alkoi jo olla tiukoilla, mutta löysimme kuitenkin lopulta myös osaston, mistä Marjatta sai itselleen kaipaamansa teippirullan. Ja sitten kipinkapin bussiin ja kotimatkalle.

Paluureitti muuten sama kuin tulomatkalla, paitsi koukkasimme myös Järvenpäässä, jossa pari matkalaista jäi pois. No löytyikö se paratiisi sieltä Hämeestä? Leipää ja sirkushuveja – eikös ne pidä kansan virkeänä ja hyväntuulisena? Kyllä perusteellinen shoppailu on nykyään melkoista sirkusta, oli sitten reitit ja hankinnat etukäteen selvillä tai ei. Kassit melkein laahasivat maata, kun raahasin nyssyköitäni Keravantien bussipysäkiltä oikoreittiä kotiin ja kevenihän lompakkokin hieman enemmän kuin olin alkuun varautunut. Mutta kyllä tuollainen reissu tässä porukassa aina kotiolot voittaa! Minnekäs suuntaamme seuraavaksi?