Olet täällä

Kehitys- ja neuvottelupäivät Anttolanhovissa 14.-15.3.2015

Marita Kononen | Julkaistu 18.3.2015 10:13 |

Olin viikonloppuna puheenjohtajamme Arto Alangon kanssa Anttolanhovissa Kene-päivillä. Porukkaa paikalle oli tullut tupa täyteen  Etelä- ja Keski-Suomesta eri hengitysyhdistyksistä. Odotuksena oli tietysti, että saamme kasapäin uusia ideoita toimintaamme ja tietoja siitä miten on muualla onnistuttu tai miten on kompuroitu.

Koska elämme niukkoja aikoja,  kaiversi  mielessä miten osaan suhtautua kaikkiin niihin supistuksiin ja väheneviin korvauksiin, mitä yhteiskuntamme tänä päivänä joutuu tekemään. Niistäkin kuultiin molempina päivinä. Tuli ajatus, että jos on mistä ottaa, ei nämä vähennykset tietysti tee niin kipeää. Mutta kaikilla ei ole valitettavasti näin. Kuka heitä auttaa ja tulee vastaan vaikeuksissa? Ei auta kuin toivoa, että jokaiselle löytyy ne korvat, jotka kuuntelevat ja kädet, jotka ehkä pystyvät heitä auttamaan. Yhdistyksinä olemme tässäkin asiassa avainasemassa.  Kolmatta sektoria tullaan huutamaan yhteiskunnan taholta apuun yhä enemmän tulevina vuosina. Tulemalla vertaistukiryhmään saat asioillesi ymmärtäjän ja ehkä voimme auttaakin. Liittomme ajaa hengityssairaiden asioita enemmän kuin osasin ajatellakaan. Kun kerrot  meille oman tarinasi, voimme välittää sitä edelleen niille, jotka ovat yhteydessä päättäjiin. 

Tuli myös mieleeni paljon hyviä ajatuksia. Meillä on oma toimisto, joka helpottaa toimintaamme tosi paljon. Olemme saaneet hyvät vetäjät eri jumpparyhmiin. He jaksavat puurtaa vuodesta toiseen pienellä korvauksella tai ilman korvausta työnsä ohessa. Jumppaajat tuntevat heidät ja jumpasta on tullut ihan heidän kunnolleen sopivaa. Olemme saaneet kivutta hyvät myös vertaistukiohjaajat. Sekään ei ole tullut kaikille yhdistyksille kuin Manulle illallinen. Kaikki eivät ole pystyneet aloittamaan vertaistukiryhmää kun ei ole saatu vetäjiä. 

Jos yhdistyksemme ongelmia verrataan solmuihin, minusta ne solmut ovat löysiä vetosalmuja, jos niitäkään. Kiitos kuuluu teille hyvät jäsenet! Teille on mukava järjestää erilaista toimintaa.

Kun katsoin Anttolanhovissa ikkunasta aurinkoiselle pihamaalle, kävi ajatuksissa, miten kotona Keravalla voisin olla lenkillä Ollilanlamella. Mutta kyllä uusien ihmisten näkeminen ja kuuleminen tekee sielulle toisinaan ihan hyvää. Ja mikä parasta, KeNe-päivästä nousi mieleeni vahvana asiana se, että ihmisen asiallahan tässä ollaan.

Kiitos kuuluu myös Artolle. Hän jaksoi kuunnella minun puhetulvaa mennen  tullen ja autokin kulki ihan tasaisen varmasti. Toivottavasti hänen matkansa oli yhtä onnistunut!

Hyvä lukija, tule porisemaan kanssani toimistolle. Kaikille jotka astuvat kynnyksen yli, tarjotaan kahvit! Olen paikalla tiistaisin klo 15-18. Ja jos näet, että toimistolla on valot, voit tulla silloinkin.

Näkemisiin,
Marita Kononen

Ps.  Jos teillä lukijoilla sattuu joskus olemaan nälkä, menkää ihmeessä syömään Anttolanhoviin. Sen jälkeen ei näläntunne vaivaa teitä pitkään aikaan! Anttolassa syödään puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa. Ja palvelu on vertaansa vailla.