Olet täällä

Hennan kertomus

Korona hengityssairaan lapsen perheessä.

Olin viidennellä kuulla raskaana, kun jouduin sairaalaan supistelujen vuoksi ja lääkäri ilmoitti, että tulemme menettämään tämän vauvan. Toinen lääkäri suositteli myös raskaudenkeskeytystä, mutta onneksi kolmas lääkäri oli optimistisempi ja uskoi vuodelevon ja lääkkeiden auttavan. Makasin seuraavat kuusi viikkoa pää alaspäin sairaalassa, saaden nousta vain vessakäynneille. Lopulta synnytys käynnistettiin kolme kuukautta laskettua aikaa ennen, sillä kohdussa oleva tulehdus oli muuttumassa vaaralliseksi vauvalle ja minulle. Viljo syntyi kilon painoisena sinnikkäänä poikana. Hän oli ihmevauva, sinnikäs pieni taistelija. Kolme viikkoa vietimme teho-osastolla ja kuukausia sen jälkeen jatkohoidossa. Ja nyt hän on jo kohta 4-vuotias ja opettelee jo lukemaan!

Keskosuudesta jäi jäljeksi keuhkosairaus (BPD) , jonka vuoksi Viljo voi sairastua tavallisesta flunssastakin pahasti. Olemme olleet monta kertaa pitkillä osastohoitojaksoilla, kun rs-virus tai muu vuosittainen perusflunssa on päässyt leviämään keuhkoihin, emmekä ole pärjänneet kotona ilman lisähappea ja suonensisäisiä lääkkeitä. Viime vuonna meillä oli 12 sairaala- tai antibioottihoitojaksoa, siis aikalailla kerran kuussa. Jokainen keuhkoihin levinnyt tauti on vetänyt takapakkia Viljon parantumisessa ja keuhkojen kasvussa. Puhumattakaan siitä kuinka rankkoja nämä kokemukset ovat olleet Viljolle ja meidän perheelle.

Arjessamme välttelemme isoja tapahtumia, huolehdimme tarkasti hygieniasta ja olemme oikeastaan aina varpaillaan syyskuusta toukokuuhun, kun flunssat kiertävät kouluissa ja työpaikoilla. Parissa päivässä viattomalta näyttävä nuha voi muuttua hengenvaaralliseksi ja tarkoittaa äkillistä lähtöä lastenosastolle. Emme ole laittaneet lapsiamme päivähoitoon tartuntariskin vuoksi, vaan Artun kanssa teemme päivittäin läpsystä vaihdon Artun päästessä neljältä töistä ja minun lähtiessä viideksi töihin. Isovanhemmat ovat olleet myös paljon apuna. Tämä on meidän arkeamme Viljon keuhkosairauden vuoksi. Lisäksi tietysti astmalääkitykset, jatkuva hengityksen seuranta, kontrollikäynnit keuhkolääkärillä, influenssarokotteet koko perheelle, jne. Onneksi meillä on aivan loistavat lääkärit ja hoito täällä Kihniössä.

Nyt koronaviruksen aikaan olemme tehneet lisää varotoimenpiteitä, eristäytyneet, ostaneet ruokaa varastoon ja peruimme mm. Viljolle synttärilahjaksi ostetut liput Peppi Pitkätossu-näytelmään, jota Viljo on odottanut kuin kuuta nousevaa. Viljo onneksi ihanasti ilmoitti, että me voidaan tehdä oma Peppi-näytelmä kotona. Hän ymmärtää ja tietää, että taudit ja tartuntariskit pitää ottaa tosissaan.

Haluan jakaa tämän, koska valitettavasti kuulen edelleen lähipiirissäni kommentteja siitä kuinka korona on ihan tavallinen flunssa tai ei influenssaa kummempi. On ihmisiä, joille influenssa on hengenvaarallinen, niin kuin meidän Viljolle. Ensi kerralla, kun mietit menisitkö kipeänä töihin, kauppaan tai harrastukseen, tai ajattelet, että kaikki tämä käsienpesupuhe on liioiteltua, mieti hetki vaikka meidän Viljoa.

Tiedätkö miltä tuntuu katsoa, kun oma lapsi ei hengitä? Sitä en toivo kenellekään. Se on traumaattisinta, mitä minä olen kokenut eikä kyse ole vain yhdestä kerrasta. Nyt hoitotasapaino on meillä kuitenkin kunnossa ja minä todella toivon, että Viljo saa elää pitkän, hyvän, terveen elämän. Jokainen vältetty tauti antaa Viljon keuhkoille aikaa kasvaa ja parantua.

Mikään ei ole minusta niin kaunista kuin yöllä kuunnella lasteni hengittävän. Niin, aika usein valvon edelleen vahtien, että hengittäväthän nämä pienet. Olen pelännyt tämän pojan menettämistä sieltä 20. raskausviikolta asti ja nyt koronan vuoksi saan pelätä sitä ihan uudella tavalla.

Tehdään yhdessä kaikkemme, että nämä meidän heikossa asemassa olevat säästyvät tältä taudilta tai saavat tarvittaessa ne hoitopaikat, mitä meillä on rajatusti. Me voimme yhdessä lykätä tämän taudin leviämistä. Keinot te kaikki tiedätte, siitä käsienpesusta alkaen. Me emme voi perheenä estää kaikkia tauteja vain huolehtimalla omasta hygieniastamme, tarvitsemme siihen kaikkien teidän apua. Yskikää hihoihin, pysykää kipeinä kotona, pitäkää etäisyyttä kipeinä oleviin, jne. Viljo ja meidän perhe kiittää.