Virtuaalinen kierros Tarinaharjun sairaalassa

Tuberkuloosi oli vuosisadan alussa pelätty ja vaikea kansansairaus. Pohjois-Savossakin joka neljäs asukas menehtyi siihen. Pohjois-Savon Keuhkotaudin Vastustamisyhdistys alkoi hakea sopivaa paikkaa parantolalle. Siilinjärvelle perustettiin 1911 Tarinaharjun Keuhkotautisten Parantola, jossa oli alkuun 10 sairaansijaa. Paikka sijaitsi kauniilla hiekkaharjulla, mäntymetsän keskellä entisessä torpparin tuvassa, jonka emäntä oli erityisen kova tarinan kertoja. Parantolan nimi lienee saanut nimensä tästä; Tarinaharju.

Tarinaharjussa ehdittiin hoitaa vuoteen 1971 mennessä kaikkiaan 27450 potilasta, hoitopäiviä lasketaan kertyneen yhteensä 3 388 166. Enimmillään sairaansijoja oli 250. Vuonna 1947 sen paikat olivat riittämättömät kun hoitoa tarvitsevia oli 714 ja hoitoon voitiin ottaa vain 417. Valitettavasti toivottomat tapaukset jäivät hoidon ulkopuolelle. Lääkehoidon myötä tilanne muuttui parempaan suuntaan 1950 luvulla.

Virtuaalisella museokierroksella kerrotaan sairaalan arkisista rutiineista ja hoitotavoista. Tuberkuloosin hoito oli hygienis-dieettinen ja potilaita hallimakuutettiin raittiissa ilmassa ympäri vuoden (alle -20 C) .  Potilaille järjestettiin opetus ja valistustyötä sekä ammattiopetusta mm. kirjeopetuksena (suomen kielen ja kirjanpidon kursseja). Museossa on esillä Kuopion keskussairaalaan ja sen edeltäjien sekä sotasairaaloihin liittyvää aineistoa. Sairaalamuseon yläkerran aula on kalustettu 1930-luvun keuhkotautiparantolan potilasaulan esinein ja muut huoneet lääkärin vastaanottotilaksi, lastensairaanhoidontilaksi, potilashuoneeksi, leikkaussaliksi, sairaalan johdon huoneeksi, keittiöksi sekä kylpyhuoneeksi.

Museo on valitettavasti sulkenut ovensa viime syksynä, mutta Kuopion Yliopistollinen sairaala KYS ja Savonia AMK ovat tehneet yhteistyössä virtuaalisen museon. Sivulla voit liikkua huoneissa ja klikata auki kiinnostavia pointteja. Sivustolle on lisätty tarinoita ja kerrontaa myös lyhytnäytelminä ja tanssiesityksinä.

Tämän sairaalamuseon virtuaalisen kierroksen jälkeen voi pysähtyä pohtimaan ja saada uudenlaista perspektiiviä globaaliin tilanteeseen (korona). Nykyisen hengitysyhdistyksen syntyyn vaikuttaneet tekijät kirkastuvat myös uudella tavalla. Jos lukijoissamme on henkilöitä jotka ovat olleet hoidettavana tai töissä Tarinaharjussa, olisi uusi järjestöassistentti kiitollinen yhteydenotosta. Keskusteluhetki antaisi runsaasti eväitä ja voisi yhden jutunkin saada aikaiseksi.

Lähteinä käytetty myös kirjaa :Elämää Tarinanmäellä, 2006. R. Hoffren, J. Kärjä, H. Tukiainen

Tarinaharjun sairaalamuseo