Olet täällä

Historia

Historia

Vuoden 1945 lopussa 40 Forssan Parantolan potilasta oli kokoontunut neuvonpitoon tarkoituksenaan perustaa yhdistys.  Kun perustamistoimenpiteet oli saatu suoritettua, yhdistyksemme rekisteröitiin 17.2.1946 ja näin alkoi sen toiminta. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Sirpa Eskola, Helvi Patokoski, Esteri Syrjälä, Vihtori Hietala, Antti Liukas ja Ernest Hillberg.
Ensimmäisenä vuonna jäseniä oli 60, jäsenmäärän ollessa tänä päivänä hieman yli 200 jäsentä. Yhdistys toimii Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kuntien alueella.

Yhdistystyön alkuvaiheita Parantolassa ennen rekisteröintiä

Forssassa aikoinaan vapaaherra Palmen oli kiitettävästi aikansa tasalla, kun hän vuonna 1915 rakennutti ns. Lammin harjulle kaksikerroksisen puurakennuksen keuhkotautiparantolaksi (sijainnut nykyisen Rantasipin paikalle). Vuodesta 1926 parantola toimi kunnallisella pohjalla laajentuen 1930 luvulla 56-paikkaiseksi Forssan Parantolaksi. Parantolassa oli vilkasta potilastoimintaa ja tämän innoittamana syntyi aate perustaa oma etujärjestö. Yhdistyksemme varsinainen toiminta saikin kimmokkeen juuri parantolasta ja sieltä käsin myös alkuaikoina toimintaamme hoidettiin. Parantolassa yhdistys piti kanttiinia  ja hankki mm. vuonna 1953 parantolan potilaiden käyttöön puhelimen.

Yhdistyksen hallituksesta ja sen merkittävimmistä toimijoista

Yhdistyksemme puheenjohtajina ovat toimineet Tarmo Mäkelä (1946-1948), Albert Larpi (1949-1955), Viljo Ylitalo (1956-1963), Jussi Ruoho (1964), Veikko Ojala (1965-1967), Kalle Jyly (1968-1982),  Kyllikki Urpula ( 1983-1985), Onni Toivonen (1986-1990), Sirkka-Liisa Ilvonen (1991-1992), Elma Kantola (1993), Liisa Pitkänen ( 1994), Kirsti Tamminen ( 1995-1998), Sirkka-Liisa Ilvonen (1999-2004), Paavo Sainio (2005-2006), Seppo Savolainen (2006 loppuvuoden) ja Sirkka-Liisa Ilvonen vuoden 2007 alusta lukien.

Pitkäaikaisin puheenjohtaja Kalle Jyly, joka oli hoitanut myös toiminnanjohtajan tehtäviä, kutsuttiin vuonna 1984 yhdistyksemme kunniapuheenjohtajaksi. Veteraaneista on mainittava muutamia : Jouko Helokunnas, joka toimi 20 vuotta yhdistyksemme sihteerinä ja Jussi Ruoho, joka kuului johtokuntaan 1950 luvun alkupuolelta aina vuoteen 1979 saakka. Jaakko Ali-Hokka on vuodesta 1951 lukien kuulunut yhdistyksen hallitukseen, toimien sihteerinä vuodesta 1968 lukien aina vuoteen 1992 saakka. Rahastonhoitajan tehtäviä Jaakko Ali-Hokka hoiti peräti 36 vuotta. Kyllikki Urpula on vuodesta 1972 lukien toiminut moninaisissa tehtävissä, vuodesta 1975 naistoimikunnan vetäjänä, vuodesta 1976 lähtien kuulunut hallitukseen, ja puheenjohtajana vuosina 1983-1985, toimien aina vuoteen 1993 saakka. Kyllikki Urpula on useana vuonna 1970 luvulla vappuna organisoinut  vapputavarakauppaa, joiden tuloilla on rahoitettu yhdistyksemme toimintaa. Lisäksi Kyllikki Urpula on toiminut Elämä-Voittaa keräyksen kerääjänä ja  toimii vieläkin aktiivisena vaalikeräysten kerääjänä.

Yhdistyksen toiminnasta ja toimintakentästä

Toimintamme keskittyi aluksi tuberkuloosiin sairastuneiden etujen ajamiseen. Ajan myötä yhdistyksen toiminta on painottunut kaikkien hengityselinsairaiden etujen ajajaksi ja edunvalvontatyöhön. Jäsenistömme nykypäivän "tuberkuloosina" ovat astma, allerginen nuha, keuhkolaajentuma, krooninen keuhkoputkien tulehdus , pölykeuhko, asbestialtistus  ja muut harvinaisemmat keuhkosairaudet sekä uniapnea.

Alkuaikoina toiminta painottui Parantolan ympärille, olihan yhdistyksemme nimi sitä perustettaessa ollut juuri Forssan Parantolan tuberkuloosipotilaitten yhdistys. Yhdistyksemme toiminut myöhemmin nimellä Forssan Seudun Tuberkuloosiyhdistys ry , Forssan Seudun Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaiset ry, Forssan Seudun Keuhkovammayhdistys ry ja nyt toimii nimellä Forssan Seudun Hengitysyhdistys ry. Yhdistyksemme toimii yhtenä keskusjärjestömme Hengitysliitto Heli ry:n jäsenjärjestönä.

Yhdistyksen toiminta parantolassa keskittyi siihen, että hankittiin yhdistyksellemme varoja pitämällä  kanttiinia parantolan tiloissa  ja järjestämällä iltamia, tansseja sekä muuta varainhankintaa. Aikoinaan myös hallitoiminta parantolassa oli ollut vilkasta. Näistä  parantolan  aikaisista  halleista  muodostui  yhdyskuntia, jossa uusi tulokaskin otettiin "hallikunnan kansalaiseksi" tasavertaisena tulokkaana. Hallikunnan yhteishenki "me-henki"  aikaansai  uskon siitä että yksilökin  on  jotakin  yhdessä toisen  hallissa  olevien kanssa. Halliyhteisöllä  oli  oma hallilaulu, omat säännöt ja oma lippu. Jokaiselle  parantolaan tulevalle  annettiin  lempinimi, jota sitten käytettiin hallinimenä.  Forssan  parantolassa  on  ollut  ainakin 5 hallikuntaa : Lepola, Kuusamo, Tarina, Jukola ja Sotkamo. Lisäksi on meidän päiviimme asti  on säilynyt  kaksi hallilippu noilta ajoilta sekä useita Parantola Viesti-lehtiä.

Ehkäpä näiden hallikuntien perimmäisin tarkoitus oli se, että vaikean sairauden masentama mieliala saataisiin kohotettua  ja mieliala  pidettyä vireänä.

Yhdistys on alkuaikoinaan vuosittain avustanut vähävaraisia jäseniään huolto- ym. avustuksilla mm. jouluavustuksilla. Yhdistys on tukenut jäseniään lasten ja äitien lomaleirien matkakuluissa ja myöhemmin terveyslomien matkakuluissa. Yhdistys on lähettänyt tuberkuloottisten lapsia  tai itse tuberkuloosia sairastavia lapsia Säkylässä järjestetyille lasten kesäleireille 1965-1970.

Parantolan toiminnan loppuessa vuoden 1966 lopussa joutui yhdistys uuden ja vaikean tilanteen eteen, toiminta kun oli tähän asti kiinteästi kytkeytynyt parantolaan.  Toimintaa ja kokouksia jatkettiin vuokratiloissa ja milloin missäkin, toimistotehtävät hoidettiin lähinnä puheenjohtajan asunnolta käsin.  Yhdistyksellä oli vuokrattuna 1968-1970 toimistohuone Käsityöläiskatu 17.  Forssan kaupunki luovutti vuosina 1971-1976 yhdistyksen käyttöön lämpimän huoneen entisen parantolan tiloista, jota kuitenkin syrjäisen sijainnin vuoksi käytettiin lähinnä varastotilana. Vuodesta 1976 yhdistys osti Asunto Oy Lammenkulmasta pienen yksiön. Näissä tiloissa mm. naistoimikunta viikoittain kokoontui ompelukerho- ja muun toiminnan merkeissä. Myöhemmin toimitila vaihdettiin vuoden 1980 luvun lopulla Kartanonkatu 4 varrella olevaan As.Oy Jyvähovin yksiöön. Vuonna 1999 yhdistys vaihtoi toimitilansa Kartanonkatu 14 katutasossa olevaan n. 30 m2:n liikehuoneistoon, joka sai nimekseen SILMUKULMA. Silmukulman tiloissa nykyisin toimimme ja toimitilamme pidetään kokouksia ja tiistaikerho kokoontuu lähes viikoittain. Yhdistys on myös työllistänyt  pitkäaikaistyöttömiä ja näin saanut pidettyä toimitilaansa avoinna myös muille asiasta kiinnostuneille.

Myös viimevuosina on edunvalvonnan rooli korostetusti ollut esillä. Olemme yhtenä linkkinä olleet vaikuttamassa siihen, että paikkakunnallamme on kaikille ja erityisesti hengityselinsairauksista kärsiville, tarjolla erilaisia palveluita mihin on mahdollisuus osallistua. Olemme saaneet olla mukana astma- ja allergiaa sairastaville Keskustan päiväkotiin allergiaosaston peruskorjausprojektissa ja Viihdeuimala Vesihelmeen uimalan suunnittelussa. Paikkakunnallemme on saatu mm. päiväkoti ja uimala, joka kattaa myös hengityssairaiden tarpeet ja toiveet. Rakennuksen sisäilman laadun kun tiedetään vaikuttavan merkittävästi ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja työtehoon. Siksi olemme toimineet ja pyrimme jatkossakin toimimaan terveellisen elinympäristömme puolesta.

Tänä päivänä toimintamme keskittyy vertaistukitoimintaan  ja panostamme  terveyttä  edistävään toimintaan mm. liikuntaan.

Tämän  päivän  "tuberkuloosina"  ovat astma ja monet muut allergisiin keuhkosairauksiin kuuluvat  sairaudet.

Paljon toiminnasta jäi sanomatta, mutta työtä on tehty paljon vapaaehtoisvoimin eri tahoilla. Paljon on meillä myös työsarkaa kuitenkin edessäpäin, ja toivotammekin joukkoomme tervetulleeksi kaikki asiasta kiinnostuneet.