Olet täällä

Tuoksuttomuus

tuoksutON-kampanja

#tuoksutON-kampanja kannustaa pohtimaan omaa tuoksujen käyttöä

Tuoksut vaikuttavat jokaiseen meistä. Ne ihastuttavat ja vihastuttavat sekä herättävät paljon mielleyhtymiä ja muistoja. Hengitysliiton #tuoksutON-kampanjassa tuodaan esille sekä tuoksut että tuoksuttomuus myönteisenä ihmiselämään kuuluvana osana.

Rohkaisemme miettimään omaa suhdetta erilaisiin tuoksuihin ja niiden käyttöön. Kun tiedostaa kuinka paljon erilaisia tuoksuja käyttää päivän mittaan ja minkälainen vaikutus niillä voi olla muihin ihmisiin, on helpompi muuttaa tottumuksiaan.

Kannustamme myös miettimään, millaisia valintoja tekemällä voi vähentää omaa tuoksukuormaa. Samalla lisää hengitysterveyttä ja elämänlaatua. 

Tuoksuille herkistyminen ja tuoksuherkkyys

Tuoksuille herkistynyt aistii tuoksuja ja hajuja yhtä paljon kuin terve ihminen. Erona on kuitenkin se, että tuoksuille herkän ihmisen elimistö reagoi tuoksuihin ja niiden määrään eri tavalla. Eri tutkimusten mukaan n. 10−40 % aikuisväestöstä herkistyy tuoksuille. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi n. 500 000 suomalaisen elämään.

Tuoksuille herkän hajuaisti ei totu tuoksuihin ajan mittaan. Tuoksuherkkyyden taustaa ei täysin ymmärretä ja koska herkkyyden mekanismia ei kunnolla tunneta, hyvää hoitoa ei ole. 

Tuoksuille herkistymisellä (tuoksuyliherkkyydellä) tarkoitetaan kirjaimellisesti herkistymistä erilaisille tuoksuille ja hajuille. Jotkut ihmiset reagoivat vain yhteen tai muutamaan tuoksuun, toiset suureen joukkoon erilaisia tuoksuja. Tuoksuille herkistyneet ovat useammin naisia kuin miehiä. Herkistyminen lisääntyy iän myötä. Vahvasti tuoksuherkkiä on eniten 60–69-vuotiaissa ja vähiten 18–29-vuotiaissa. Useimmin oireilu alkaa ennen 30 vuoden ikää. Tuoksuherkkyys on tutkimuksen mukaan naisilla selvästi tavallisempaa kuin miehillä. 

Usein herkistyminen kehittyy vähitellen. Osalla herkistyminen liittyy hengityssairauksiin kuten astmaan ja keuhkoahtaumatautiin, home- tai voimakkaaseen kemikaalialtistukseen. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Oireita ilmenee ympäri vuoden. Sekä jatkuva että toistuva altistuminen voimistaa oireita.

Astmaa sairastaville tuoksut saattavat ärsyttää erityisesti sairauden diagnosointivaiheessa, jolloin sopivaa lääkitystä ei ole vielä löytynyt sekä astman pahenemisvaiheissa. 

Herkistyminen aiheuttaa erilaisia fyysisiä keskushermoston ja hengityselinten oireita, joita ovat esimerkiksi: 

  • nuha
  • nenän kutina
  • astma
  • hengenahdistus
  • yskä
  • kurkun karheus
  • silmäoireet
  • päänsärky
  • pahoinvointi
  • sydämentykytys ja
  • huimaus. 

Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia, joka voidaan todeta allergiatestillä. Pelkkien hengitysoireiden perusteella allergia voidaan todeta vain harvoin. Hajusteallergian tunnusmerkki on kosketusihottuma, jonka aiheuttaa kosmetiikka tai pesuaineet.

Aina tuoksuja ei siis tarvitse hengittää. Itsensä voiteleminen voi viedä tuoksuaineet suoraan ihosoluihin. Saksalainen tutkijaryhmä tunnisti ihosolukosta hajureseptoreja, jotka reagoivat samoihin tuoksumolekyyleihin. Ihosolut eivät kykene haistamaan, mutta tuoksut voivat reseptoreiden myötä vaikuttaa ihosolujen kasvuun ja johtaa ihoallergioihin.

Lisätietoja tuoksuttomuudesta Hengitysliiton sivuilta: 

https://www.hengitysliitto.fi/fi/tuoksuton